Jossain kohtaa minulla loppui mieli.

Sitä vapautta.

Minun sormeni juoksivat, minun lapsuuteni ahdisti.

Ja minä tulin eteen.

Minä olin ja olin ja olin.

Joku laski kymmeneen.

Minulta loppui sormet.

Sanoillani annan sinulle hiljaisuuden.

Kivetön tie.

Ilmaiset jalat.

Sormillani leikkien leikkaan pilvet irti taivaasta.

Harteillani vain pilvien paino.

Saatan hautaan sanani.

Ei minulla ole nimeä, jonka puoleen kääntyä
kun joku huutaa.

Maria

Tässä minä olen
kuihtunut orja.

Kukkapenkissä vailla paskaa.

Tunteista voi syntyä huonoja runoja, kuinka rehellisiä ja aitoja ne sitten ovatkaan.

Sen edessä mihin uskon,
minä itken anteeksi.

Pyydän toivoa ja kärsivällisyyttä.

Ihmeitä.

Ja kaiken minulle antaa ihminen.